Kun vauvan yöunet ovat rikkonaiset tai jäävät lyhyiksi, kääntyy vanhemman katse tavallisesti huolestuneena päiväunien kestoon: nukutaankohan meillä yöunia pois jo päivällä? Mikä on lapsen päiväunitarve? Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että myös liian niukka päiväunien määrä voi johtaa yölevottomuuteen ja lyheneviin yöuniin.

Lapsen ikä ja unentarve määrittelevät lähtökohdat sopivalle rytmille. Vastasyntyneellä rytmiä ei tavallisesti ole lainkaan, ja hän nukkuukin useimmiten valtaosan vuorokaudesta. Jo muutaman kuukauden iässä voit kuitenkin ryhtyä ohjaamaan päiväunien rytmiä yöunta tukevaksi. Rytmi muodostuu yleensä viimeistään noin puolen vuoden iässä.

Ohessa muutamia hyviä vinkkejä yöunta ruokkivan päiväunen rakentamiseen!

Aamun heräämisaika säännölliseksi

Jos heräämisajan vaihteluväli on kovin laaja, voi olla vaikeaa rytmittää päiväunia tai hahmottaa univaikeuksien syy-yhteyttä. Toisaalta aamu-unien venähtäessä koko rytmi keikahtaa iltapainotteiseksi, jolloin myös illan nukahtamisajankohta myöhäistyy.

Säännöllinen heräämisaika voi olla helpommin kuvailtu kuin tehty: kun vauva kerrankin nukkuu pitkään, houkuttelee myös vanhempaa pitkään nukkuminen. Yleensä säännöllisestä heräämisajasta kiinni pitäminen kuitenkin maksaa itsensä nopeasti takaisin vakaampina yöunina.

Vauvan unien sopiva väli 2–4 h

Päiväunien rytmittämisestä näkee runsaasti erilaisia ohjeita, joista voi tuntua haastavalta valita sopivin – etenkin, kun rytmiin vaikuttavat myös lapsen ikä ja hänen yksilölliset ominaisuutensa. Mitä pienemmästä vauvasta on kysymys, sitä lyhyemmän aikaa hän jaksaa olla hyväntuulisena hereillä.

Nyrkkisääntönä voi pitää, että väli aamu-unista ensimmäisiin päiväuniin saisi olla lyhin ja iltaunista yöuniin pisin. Päivän ensimmäisille unille pienokainen olisi hyvä tuudittaa viimeistään parin tunnin kuluttua heräämisestä. 6 kk iän tienoilla iltaunien ja yöunen välin olisi hyvä olla n. 4 h, jotta iltaunet eivät häiritse nukahtamista.

Päiväunien pituutta saa säätää!

Pieni vauvakin on hyvä herätellä päivisin syömään n. 3 h välein, jotta vuorokauden pisin yhtenäinen unijakso siirtyisi vähitellen yöhön. Sisäisen kellon kehittyessä yli puolivuotias pienokainen ei enää fysiologisesti tarvitse yli 2 h päiväunia. Jos unet venähtävät, voi nukahtaminen seuraaville päiväunille tai yöunille käydä haastavaksi.

Kun lapsi nukkuu vielä kolmet päiväunet, kannattaa niistä myöhäisimmät pitää lyhimpinä. Usein jo 30–45 min uni riittää pitämään puolivuotiaan hyväntuulisena iltauniin saakka. Nämä unet jäävät tavallisesti ensimmäisinä päivärytmistä pois, yleensä n. 9 kk iässä.

Jos lapsi vaikuttaa väsyneeltä ja tuntuu tarvitsevan enemmän päiväunta, on yöunen kannalta järkevämpää pitää nukkumiskerrat tiheämpinä ja lyhyempinä kuin antaa yksittäisten nukkumiskertojen venähtää ylipitkiksi.

Valon ja pimeyden vaihtelu ohjaavat rytmiä

Suomessa etenkin talvella syntyneillä vauvoilla voi olla vaikeuksia uni-valverytmin löytämisessä. Hämärät päivät houkuttelevat liian pitkille päiväunille, ja pisin valvejakso voi työntyä iltaan tai yöhön.

Vastalääkkeenä tähän voi nukkumistilan voi pitää päiväuniaikaan valoisahkona. Myös kodin pienet äänet saavat kantautua nukkujan korviin. Täysi hiljaisuus ja pimeys kannattaa jättää ravitsemaan yöunia!

Yliväsymys pilaa unen laadun ja keston

Pienellä lapsella on unelle sopivia aikaikkunoita, joissa nukahtaminen on helppoa ja luontaista. Unien ajoittaminen näihin hetkiin auttaa paitsi päivärytmin muodostamisessa, myös ylivireystilan torjumisessa.

Touhukkaat lapset voivat näyttää unisuuden merkkejä vain hyvin lyhyen hetken ajan ja lähtevät ”uuteen nousuun”, ellei vanhempi hoksaa tarttua tilaisuuteen. Ylivireystila voi tehdä nukahtamisesta varsinaisen taistelun ja paradoksaalisesti aikaistaa myös seuraavan aamun heräämisajankohtaa.

Lasta ei siis kannata valvottaa väkisin pidempien tai parempien yöunien toivossa. Päästä pieni unille, kun hän illalla alkaa haukotella, hieroa silmiään tai kitistä! Jos tämä tapahtuu jo esim. iltapalan aikoihin, kannattaa iltarutiineja kokonaisuudessaan aikaistaa. Palkintona voivat olla pidemmät unet koko perheelle!

LullaMe Solina avuksi vauvan uniin

Jos vauvaa tuntuu olevan vaikea saada nukahtamaan omaan sänkyynsä, avuksi kannattaa ottaa kohdusta tutut, luonnolliset rauhoittelun apukeinot.

LullaMe Solina- patjassa on sisään rakennettuna itsestään vauvaa heijaava liike. Se helpottaa myös yliväsyneeksi päässeen vauvan nukahtamista. 

LullaMe Solina auttaa rytmittämään päivää paremmin, koska liikkeen avulla vauvan on helpompi nukahtaa ja pysyä unessa. 

Lue lisää LullaMe Solinasta täältä.

Riittävä unen määrä = hyväntuulinen lapsi

Kun päivä- ja yöunia nukutaan tarpeeksi, pysyy muksu hyväntuulisena ja nukahtaminen mahdollisimman helppona. Unisuuden merkkien opetteleminen ja päivärytmin kiintopisteiden hakeminen auttavat sinua hahmottamaan, minkälainen on lapsesi unentarve. Kitinä, silmäluomien punoittaminen, keskittymis- ja havainnointikyvyn puute ovat viesti Nukkumatilta: nyt tarvitaan enemmän unta!

Tsemppiä uniharjoitteluun!

Sanna K.

Kirjoittaja on ennen huonosti nukkuneen vauvan äiti, graduvaiheeseen jämähtänyt biologi ja ikuinen parempien unien metsästäjä