LullaMe

Vauvan allergia ja nukkumisongelmat

Vauvan allergia ja nukkumisongelmat

Aamuyöllä vauva vääntelehtii sylissä ja aloittelee seuravaa itkumaratonia. Joku tuntuu olevan pielessä: pieni on selvästi tuskainen, posket ja peppu punoittavat ja mahaakin vaikuttaa kipristävän. Kun epämääräisiä oireita alkaa kertyä, tulee otettua käyttöön Google ja vauvapalstojen ehtymätön mielipidemylly käyttöön. Alkaa löytyä kokemuksia allergioista. Voisiko meilläkin olla kyse niistä?

Mistä tietää, onko itkun takana allergia?

Vauvan allergian tunnistaminen ei aina ole helppoa. Vaihtelevia, yksittäin tai yhdessä esiintyviä oireita voivat olla esim:

  •       ihottumat ja pepun punoitus
  •       ripuli, vihreät, limaiset kakat ja runsaat ilmavaivat
  •       refluksi
  •       lyhyet unipätkät, joilta lapsi herää itkemään kipuitkua

Iho-oireet näkyvät ulospäin, joten niihin puututaan tavallisesti herkemmin kuin vatsan oireiluun, joka valitettavasti luokitellaan helpommin ”tavalliseksi itkemiseksi”.

On toki muistettava, että kehittyvä suolisto saattaa kipristellä monesta muustakin syystä. Myös pulauttelua voi esiintyä ilman allergiaperäistä refluksitautia, ja iho-oireitakin aiheuttaa moni tekijä rokoista hormoninäppyihin. Malttia ja salapoliisityötä elvittelyyn siis tarvitaan!

Lääkärissä pienen allergikon kanssa

Allergiadiagnoosia ei yleensä lääkäriltä saa ensikäynnillä. Yliherkkyyksien diagnostiikka ei ole samalla tavalla suoraviivaista kuin vaikkapa murtuman, vaan ongelmia selvitellään lääkärin valvomalla pitkällä (etenkin siltä tuntuvalla) välttämiskokeella.

Toisinaan lääkärillä voi olla myös vaikeuksia arvioida tilanteen vakavuutta. Huolestuneita, hormonien herkistämiä äitejä päivittäin kohtaava terveydenhoidon ammattilainen ei aina hoksaa ottaa ongelmia riittävän vakavasti, eikä lähetettä tutkimuksiin kirjoiteta.

Jos vauva itkee koko ajan tuskastunutta kipuitkua, oireet haittaavat arkea, eikä syiden selvittely käynnisty, on järkevää hakea tarvittaessa toisenkin lääkärin mielipide – vaikka yksityiseltä lääkäriasemalta.

Tilapäinen kakan löysyys tai ummetus, poskien lehahtelu punaiseksi ja pepun ihon ärtyminen kannattaa kuitenkin jättää seurantalinjalle ennen suuria ruokavaliomullistuksia tai vauvan kiikuttamista tutkimuksiin.

Imetysdieetti jakaa lääkäreiden mielipiteitä

Osa täysimetettävistä vauvoista vaikuttaa saavan apua äitinsä imetysdieetistä, jossa äidin ravinnosta jätetään pois altistavia tekijöitä. Yleensä ensimmäisinä karsitaan maitotuotteet ja kananmuna, sitten viljat.

Tieteellistä näyttöä sille, että äidin syömien ruoka-aineiden proteiinit erittyisivät allergisoivina pitoisuuksina rintamaitoon, on kuitenkin niukasti. Osa lääkärikunnasta nojaa tähän tietoon samalla, kun heidän kollegansa saattavat ehdottaa imetysdieettiä lapsen allergiaoireiden hillitsemiseen. Vanhemmille ristiriitaiset käsitykset voivat näyttäytyä hämmentävinä.

Oli miten oli, äidin ruokavaliota ei kannata lähteä omin päin karsimaan – varsinkaan erityisen ankarasti. Äidin monipuolinen ruokavalio nimittäin siedättää imetettävää vauvaa ruoka-aineille. Niukoiksi jäävät oireilut voikin ajatella ”oppirahoina”: pientä ärsytystä saa olla, jotta pienokaisen elimistö siedättyy.

Mitä voisi tehdä nyt heti?

Ensimmäiseksi kannattaa tarkastaa, ettei vauva altistu turhaan ihoa ärsyttävälle kosmetiikalle tai puhdistusaineille. Äidin hajustettu ihovoide tai voimakastuoksuinen pyykinhuuhteluaine osoittautuvat syylliksiksi yllätttävän usein, kun lapsen iho kutisee.

Harva tulee ajatelleeksi, että myös monet luonnonmukaisina myytävät iho-öljyt saattavat aiheuttaa vauvalle oireita. Koko kosmetiikka- ja pyykinpesuainearsenaali onkin syytä pitää epäiltyjen listoilla, ennen kuin toisin todistetaan.

Oireilevan ihon on hyvä antaa tuulettua. Nakuna kölliminen sekä hengittävät, luonnonkuituiset vaatteet tekevät ärtyneelle iholle hyvää. Myös vuodevaatteisiin ja patjaan kannattaa kiinnittää huomiota. LullaMe-patjan verkkomainen rakenne ja myrkyttömät materiaalit tekevät siitä erinomaisen vaihtoehdon iho-oireista kärsivälle vauvalle. Patjan lempeä liike myös vie huomiota pois kipristävästä vatsasta ja kutinasta.

Maitohappobakteerit tekevät hyvää vatsalle ja vastustuskyvylle. Joskus ne riittävät jo yksinään rauhoittamaan kiukustuneen ruoansulatuselimistön. Varmista, että valitsemasi tuote sopii vauvoille ja aloita annostelu rauhallisesti.

Vauvana allerginen, aina allerginen?

Valvottujen öiden akuutisti sumentamassa olotilassa tämä ei ehkä lohduta, mutta myöhemmin kuitenkin: useimmat varhaislapsuuden ruoka-aineallergiat alkavat helpottaa parin-kolmen vuoden ikään mennessä ja katoavat kokonaan ennen kouluikää. Jos oireet eivät ole kovin vakavia, voidaan ½ –1 vuoden välein kokeilla, vieläkö sama ruoka-aine aiheuttaa ongelmia.

Lisää lukemista vauvojen ja lasten allergiasta:

Potilaan lääkärilehden juttu vauvojen vatsavaivoista

Allergialapset Ry

Lasten ruoka-aineallergioiden Käypä hoito -suositus


Sisua selvitystyöhön ja väsymyksen kanssa pärjäämiseen toivottaa

LullaMe:n tiimi

 

Ps. Huomasitko jo, että tällä hetkellä kaikki LullaMe Solina -patjan 30 päivän kokeilujakson tilanneet saavat veloituksetta Love to Swaddle UP -kapalon (koodia ei tarvita)?

 

Lue seuraavaksi

Test how Self-rocking Baby Mattress works

You can try the LullaMe mattress for 30 days and see how it works with your baby.

Learn more
30-day trial* LullaMe Solina - 2 in 1 Automated rocking and airy mattress for cot (120*60 cm)

Leave a comment:

Learn more about baby sleep